Arviointimaan käyttöönotto

1.10.2022

📝 Kirjoittanut Lasse Eronen, Päivi Ruotsalainen ja Susanna Toikka

📷 Valokuva © Eero Karvonen

Tässä artikkelissa tutustutaan erääseen tapaan, jolla Arviointimaata voidaan käyttää alakouluikäisten kanssa, ja samalla perustellaan eri vaiheiden pedagogista merkitystä.

1. Kuvaan tutustuminen ➞ henkilökohtainen kokemus

Arviointimaa otetaan käyttöön tutustumalla kuvaan.

Oppilaat kertovat, mitä he näkevät kuvassa. Opettaja ohjaa havaintojen tekemistä esittäen tarvittaessa apukysymyksiä erilaisista paikoista ja siitä, millaisia tunteita kuvan kohteet oppilaissa herättävät.

Oppilas 1: “Sijoittaisin itseni Arviointimaassa sokkeloon, koska en vielä täysin oivaltanut käsitekartan tekemistä.”

Oppilas 2: “Minä sijoittaisin itseni tulivuoren savupilveen, koska tuntuu kuin pää savuaisi, kun minulla on niin paljon ideoita käsitekartan käyttöön.”

Aloitusvaiheen tavoitteena on ymmärtää, että kuvan paikat tuottavat henkilökohtaisen kokemuksen, joka syntyy tietyssä hetkessä. Sama paikka Arviointimaassa voi synnyttää erilaisen kokemuksen riippuen arvioitavasta asiasta ja tunteesta sitä kohtaan. Opettaja rohkaisee oppilaita kertomaan ääneen ja varoo arvottamasta paikkoja oppilaan puolesta. Arviointimaassa oppilaalla on mahdollisuus itse arvottaa paikkoja oman tuntemuksensa ja kokemuksensa mukaan. Ryhmässä kuvasta keskusteleminen ja kuvasta kertominen auttavat ja rohkaisevat mallintamisen kautta erilaisia oppijoita ilmaisemaan itseään ja kielentämään kokemuksiaan.

2. Symbolien/merkkien määrittäminen ➞ yhteisöllinen ilmiö

Toisessa vaiheessa opettaja tuottaa oppilaiden kanssa yhdessä jaetun ymmärryksen siitä, mitä kukin symboli tarkoittaa.

Symbolit ovat arviointiin liittyviä kohteita, tavoitteita käyttäytymiselle, työskentelylle tai oppimiselle. Opettajan avuksi on tehty ohjeistus, jossa avataan eri koululaisen taitoihin liittyvät symbolit, niiden sisällöt ja niihin liittyvät vahvuudet. Ohjeistus on opettajan tukena, mutta olennaista on, että oppilas saa itse osallistua käsitteiden määrittelyyn.

Esimerkki: Läksyistä huolehtimisen symbolissa opettajan on hyvä keskustella ja miettiä yhdessä oppilaiden kanssa, mitä asioita kuuluu läksyistä huolehtimisen taitoon.

Tämän jälkeen oppilas voi tehdä arviointia kertomalla omasta toiminnastaan. Arviointi tapahtuu reflektion tasolla. Kehittääkseen arviointitaitojaan oppilas tarvitsee myös opettajan ohjausta ja palautetta.

3. Arvioinnin/reflektion tuottaminen ➞ henkilökohtainen kokemus yhteisöllisestä ilmiöstä

Kolmannessa vaiheessa arvioidaan Arviointimaassa omaa toimintaa yhteisesti sovitun symbolin avulla.

Aluksi on hyvä toteuttaa arviointia yhteisesti ryhmässä, jolloin oppilaiden arviointiajattelu ja kielentäminen kehittyvät. Yhdessä keskustellen myös henkilökohtaisen kokemuksen merkitys ja erilaisuus tulevat esille.

Arviointimaata käytetään osana arjen oppimistilanteita, jolloin arvioinnista keskusteleminen ja arviointikielen käyttäminen on osa koulutyötä. Arviointimaata voidaan käyttää henkilökohtaisesti, jolloin oppilas tuottaa omaa reflektiota ja dokumentoi kokemuksiaan.

Digitaalista Arviointimaa-sovellusta käytettäessä nämä kokemukset tallentuvat. Tallenteisiin on mahdollista palata esimerkiksi silloin, kun tavoitteena on tarkastella oppilaan omaa arviointitaidon kehittymistä. Lisäksi digitaalinen järjestelmä mahdollistaa itsearviointien tekemisen ajasta ja paikasta riippumatta, vaikkapa kotona.

Pin It on Pinterest